KUVEPAISTI MISOVOILLA

Kun valmistan lihaa haluan tietää, mistä se tulee ja mitä eläimet ovat syöneet. Ainahan se ei ole mahdollista, mutta tämä naudan kuvepaisti tulee naapureiden lehmistä, jotka viettävät puoli vuotta luonnonlaitumilla. Se on fakta. Aikaisemmin olen aina grillannut kuvepaistin, mutta nyt ulkokeittiö oli pimeä ja kylmä eikä yhtään houkutellut. Päätin kokeilla uunissa paistoa tällä kertaa. Syntyi aivan mahtava tulos ... ehkä jopa parempi kuin grilliversio ... kiitokset kuuluvat ehkä osittain misovoille!

Aloittakaamme misovoista. Mitä on misopasta? Se on japanilainen fermentoitu misotahna, joka keksittiin Kiinassa. Se valmistetaan soijapavuista, suolasta, vedestä ja riisistä tai ohrasta. Löytyy eri värisenä ja makuisena. Tunnettu umamimaustaan. Käytän vaaleaa misoa, jota voi ostaa aasialaisista kaupoista. Misotahna on voimakassuolainen.

Misovoi:
100 g suolatonta voita
2 rkl vaaleata misopastaa
1 rkl Dijon sinappia
hienoksi pilkottua chiliä (käytin omaa viime vuotista pakkasesta) maun mukaan, voi jättää poiskin
hienonnettua korianteria/thaibasilikaa

Käytä huoneenlämpöistä voita. Yhdistä kaikki ainekset ja muotoile pötköksi. Laita muovikelmuun ja sitten jääkaappiin kovettumaan. Käytin puolet tästä määrästä pieneen 500 g kuvepaistiin. Loppu säilyy muutaman viikon jääkaapissa. Sopii mainiosti vaikka uunilohen päälle. Ellei sinulla ole misotahnaa voit tietysti tehdä omaa suosikkivoitasi.

Sitten lihan kimppuun. Ota kuve jääkapista hyvissä ajoin, koska sen pitää olla huoneenlämpöinen. Suolaa ja pippuroi. Ruskista voissa molemmin puolin. Siirrä uuniin 150 asteeseen noin 5-10 minuutiksi. Kun lihamittari näyttää 58 astetta paisti on valmis. Anna lihan levätä foliossa lämpimällä paikalla muutama minuutti. Leikkaa aika ohuita siivuja poikkisyin...muuten saat sitkeää lihaa. Laitoin misovoita lihan päälle otettuani sen uunista ja annoin sulaa foliossa. Nam.

Lisukkeina oli perunakakkua ja Ottolenghin punasipulisalaattia. Punasipulisalaatin ohje seuraavassa postauksessa.

Tämä gourmet-liha vaatii hyvän punaviinin kumppanikseen. Rakas mieheni löysikin kellarista vanhan Bordeaux-viinin: klassinen Margaux. Arvatkaa oliko onnistunut valinta? Umamiakin löytyi koko rahan edestä suussa sulavasta lihasta!