Kevään ensimmäinen kuha + sitruunainen kukkakaalilisuke

Tätä hetkeä olen odottanut! Nimittäin, että jäät lähtevät vihdoinkin lahdestamme, voimme kääntää soutuveneen ympäri ja laskea verkot mereen. Tämä hetki koitti viime viikonloppuna ja saaliina oli noin kaksi kiloa silakkaa, yksi ainoa kaunis kuha ja pikkuruinen katkarapumainen filuuri.

Suomustin ja fileroin heti kuhan paistaakseni fileet nahkoineen. Tiedän, että nahassa piilee hieman dioksiineja, mutta rapeaksi paistettu nahka on miltei paras osa kalasta, joten uhmaan välillä kohtaloa. Suolasin fileet karkealla merisuolalla ja ne saivat imeä suolaa 15 - 20  minuutin ajan. Sen jälkeen pyyhin kaiken suolan pois ja paistoin fileet Flora Kokin salaisuudessa, josta on tullut uusi suosikkini voin sijaan (sydänystävällisempi). Ensin paistoin nahkapuolet oikein rapeiksi aika kuumalla pannulla (älä laita liikaa rasvaa, silloin et saa sitä toivottua rapeaa pintaa), sitten sammutin lämmön ja käänsin fileet ja annoin paistua vielä minuutin verran toiselta puolelta. En lisännyt enää suolaa, eikä näin tuore kala tarvinnut pippuriakaan. Tuore kala on kyllä niin parasta!

Kun kuhafileet lepäsivät merisuolan alla, otin kukkakaalinpään käsittelyyn. Keitin nuput ja vihreät lehdet pehmeiksi höyrykattilassa. Sitten kaadoin ne isoon kippoon ja muussasin  krouvisti perunasurvimella. Lisäsin purkillisen crème fraîchea, hieman hakattua basilikaa, 1/2 dl voisulaa, hieman valkopippuria ja lipstikkasuolaa ja sekoitin kunnolla. Lopuksi hienoksi pilkottu lohko säilöttyä sitruunaa, joka todella kruunasi tämän lisukkeen. Tämä sitruunasäilyke on muuten parasta mitä olen tehnyt pitkään aikaan: se antaa freesin, hapokkaan ja suolaisen sitruunanmaun ruoille. Ja ei siinä vielä kaikki: se sopii ruokaan kuin ruokaan! Suosittelen testaamaan! Kaupan säilötyt sitruunat eivät todellakaan vedä vertoja kotitekoisille!